Rakenteet ja materiaalit

Aloitimme maalaussalissa ruiskumaalaus harjoituksilla. Valkoiset vanerilevyt siis hiottiin mattapintaisiksi, jonka jälkeen siihen ruiskutettiin valkoinen pohjamaali. Valkoisen värin jälkeen taas hiottiin muutamaan kertaan ennen kuin pääsimme ruiskuttamaan ne valitsemallamme värillä. Kaikki maalit sekoitettiin itse ohentajasta, kovettajasta ja valkoisesta maalista.
 Vaaleanpunaisen sävyn levyihin sai samalla tekniikalla, mutta lisäämällä muutaman tipan väripigmenttiä. Valitsin vaaleanpunaisen, koska teen niistä jossakin vaiheessa kuviollisia taululle 2- vuotiaalle pikku neidille.

Kun omat projektit saatiin valmiiksi teimme kaikki hieman erilaisia töitä. Meille annettiin asikakkaan tuoleja kunnostettaviksi. Tuolit olivat hyvin kuluneita ja käytön jäljet näkyivät. Hioimme kuluma kohdat, kolot ja naarmut. Sen jälkeen valitsimme petsin/lakan, joka oli lähinpänä tuolin lakuperäistä väriä. Sekoitimme lakan itse ja lisäsimme siihen oikean värisävyn. Lakka levitettiin vain hiottuihin eli ns. "ongelma kohtiin". Lopputuloksesta tuli hyvin siisti ja tuoleista uudenveroiset, kolot ja kulumat saatiin piiloon.

Tässä menimme raksa puolelle rakentamaan "mökin" ulkoseiniä. Kokosimme seinien rungot ja naulapyssyillä kiinnitimme paneelit runkoihin.

Rakenteisiin ja materiaaleihin liittyen rakensimme koulumme venesaliin koppi rivejä. Jokaiselle tuli oma "koppi" rivistöistä. Ensin tietenkin koottiin rungot. Ikkunat runokoihin tehtiin niin, että jokaisen kopin toiseen seinään jätettiin ikkunan paikka runkovaiheessa. Rungot nostettiin ja sitten ruvettiinkin mittailemaat seiniä, jonka jälkeen kiinnitettiin kipsilevyt ruuvaamalla.
Kun kipsilevyt olivat paikoillaan, teimme kotelointi harjoituksia. Puusta rakennettiin runko ja se päällystettiin kipsilevyllä, jotta mahdollinen/mahdolliset putket saataisiin piiloon. Sitten alkoi saumojen nauhoitus ja kittaaminen. Sitten taas hiottiin ja kitattiin uudelleen.

Sen pidemmälle en projektissa päässyt, mutta seuraavana vaiheena olisi ollut pohjamaalaus ja tapetointi, jota pääsin harjoittelemaan koulun talotyömaalla Ahtialassa samana keväänä.

Kaikista haastavin vaihe oli kotelointi. Rungon valmistus oli haastavaa ja siihen oikean kokoisten kipsilevy -palojen mallaaminen ja sopivaksi saaminen erittäin monimutkaista. Palat menivät monta kertaa uusiksi, mutta harjoittelullahan sen oppii.

Opin jaksossa paljon uutta ja sain harjoitella lisää vanhoja ja tuttujakin asioita.

Ekoliginen tyyli/ Rähjäromantiikka

"Puun käyttö on aina ekologista. Se toimii hiilivarastona ja on uusiutuvaa" -Tapio Anttila

Ekologisessa rähjäromantiikassa pyritään pitkäaikaisiin materiaaleihin ja kierrättämään mahdollisimman paljon kaikkea vanhaa esim. tuunaamalla niitä uuteen uskoon. Vanhat puu- kalusteet voivat saada uuden tyylin hiomalla, maalaamalla tai vaikkapa tapetoimalla. Luovuus ei koe rajojaan ekologisessa tyylissä, jossa pyritään mahdollisimman pitkälle välttämään uuden ostamista, ja suosimaan vanhan tuunaamista ja uudelleen käyttöä. Tyyli on kaunista mielelle, silmälle ja maapallollemme. Tyylissä ei olekkaan tärkeintä, että ilme olisi moderni ja kaikki olisi uutta. Tarkoituksena onkin löytää vanhoja esineitä, niitä uusimalla ja tuunaamalla luoda niistä kaunis lopputulos sisustukselle. 

Eikö olisikin hieno luoda ekologinen sisustus kotiin, joka olisi rähjäromanttisessa talossa?

Pihalla lojuvat vanhat lavat voivat saada uuden tarkoituksen sohvana, penkkinä tai miksei vaikkapa sänkynä. Miksi siis jättää vanhat puulavat tarpeettomiksi pihalle, kun niistä voi loihtia vaikka ja mitä kaunista.

Vanhat, rikkinäiset tai käyttämättä jääneet sukset tai skeittilaudat voidaan kierrättää loihtimalla niistä seinälle vaikkapa kirja- tai valokuvahyllyn, naulakon tai ihan vain koristeen.

Myöh vanhoja ja käyttämättömia vesiputkia tai lampputolppia voi hyödyntää tietenkin valaistuksessa, mutta myös säilytys mielessä. Kierrätyskeskuksia ja kirppiksiä siis kiertämään!

Mummon vanhat kankaat voivat löytää uuden elämän koristetyynyissä, sohvien ja tuolien verhoiluissa. Tapetin jäämistä saa loihdittua kauniita tauluja ja kehyksethän voivat löytyä vaikkapa  kirppikseltä, huonekalut kaverilta sukulaisilta tai kierrätyskeskuksista.

Kaikelle löytyy paikkansa. Vanhat lasiset tai peltiset purkit voidaan käyttää mausteiden säilyttämisessä tai kynätelineinä. Kun taas vanhoilla vaatteille ja kankailla voidaan päällystää nuo vanhat lasi- ja peltipurkit. 

Vanhasta ikkunasta peili

Ikkunoita vaihdetaan usein niiden kunnon ja tiivisteiden takia. Niitä voi löytää kierrätyskeskuksista, kaverilta, sukulaisilta tai kirppiksiltä. Vaikka ne eivät ikkunoina enää palvelisikaan, ei se tarkoita sitä että niiden elinkaari olisi kokonaan ohi. Loihdi vaikka vanhasta ikkunasta valokuvakehys, peili tai olohuoneeseen sohvapöydän laskutila.

Vanhat puu- huonekalut ovat kauniita, joten miksi heittämään niitä pois, kun ne ovat "aikansa nähneet". Ei muuta kun hiomaan ja uutta maalia pintaan! Myös esim. lipastoja ja tuoleja, kaappeja voidaan päällystää vaikka tapetilla tai lehtileikkeillä. 

Vanhoista keittiön tai lipastojen kaapista voit koota uuden lipaston. Lipaston rungonkin saa aikaan kierrätyspuusta ja lopputulos on huomiota herättävä ja kaunis lisä huoneeseen.

Ekologinen rähjäromantiikka on hidasta sisustamista, eli:

1. Vanhojen huonekalujen ja niiden tarinoiden kunnioittamista. -Vanhoissa huonekaluissa on aina tarina.
2. Huonekalujen kunnostamista ja huoltamista. -Pitämällä huonekaluista huolta, ne palvelevat pitkään.
3. Luonnonmateriaalien arvostamista. -Luonnonmateriaalit kestävät käyttöä.
4. Sisustus ei ole koskaan "valmis". -Sisustus on hidas prosessi, joka on aina kesken, kuten elämäkin.
5. Uusiomateriaalien käyttöä. -Kirppikset, kierrätyskeskukset, mummon vintti.
6. Itse tehtyä. -Itse tehty pysyy arvossaan.

Lähteenä toimi mahtava ja inspiroiva "luomukoti" -blogi: http://hidastaelamaa.fi/avainsanat/sisustus/ !

Siivet ajatuksissa äidinkieli

Siipeni ovat mielikuvituksessa. Jokainen kokee ne omalla tavallaan, mutta minä koen siipeni täynnä hyviä ja lämpimiä muistoja ja unelmia. Ne on valmistettu tärkeistä valokuvista, esineistä ja haaveista/ajatuksista, jotka tuovat minulle lämmön tunnun. Näistä koostuvat siivet antavat minulle mahdollisuuden palata menneisiin hyviin muistoihin, joita ikävöin. Mahdollisuuden koskettaa unelmiani, ennen kuin ne toteutuvat. Ne tuntuvat mielessäni lämpimiltä ja röpelöisiltä, mutta pehmeiltä. Ne ovat kuin pilvilinna: täynnä kaikkea ihanaa, hyvää ja rakasta. Saavutan siipeni mielikuvituksessa haaveillen unelmissani - ja muistoissani.

Siivet kestävät mitä vain! Niin hellettä, pakkasta kuin kosteuttakin. Niistä voi huolehtia vain haaveillen ja vaipuen unelmiin ja muistoihin usein, jotta hyvät asiat säilyvät, eikä mikään voi niitä pyyhkiä pois mielestäni. Siten siivet myös pysyvät puhtaana muistoista ja haaveista. Siivet ovat jo koristeelliset materiaaleistaan (unelmista, haaveista ja muistoista), joten ne eivät tarvitse lisää koristeellisuutta kauniine ajatuksineen.

Oli mielentilani tai elämänvaiheeni mikä hyvänsä, mitä ikinä teenkään, voin aina palata siipieni luo muistelemaan ja haaveilemaan. Vihaisena ja surullisena voin palata hyviin mielikuviin siivissäni ja epätoivoisena tai sairaana kerään siiviltäni kaikki iloiset naamat ja tärkeät haaveni. Hyviä asioita kokiessani talletan ne siipiini muisteltaviksi. Siivet keräävät kaikki hyvät muistot, unelmia ja haaveita syntyy aina lisää. Joten siipeni eivät kulu loppuun, niiden elinkaari säilyy ikuisesti mukanani minne sitten tieni viekään. Itse kierrättäisin siipiäni jakamalla muille ajatuksiani ja kertomalla muistojani muille ja niin tuoden lämmön ja pehmeyden tunnun myös heille. Ehkä hekin voisivat luoda omat siipensä mielessään.

Verhoilu

Harjoitustyöt patakinnas ja pannulappu valmiina! Patakintaassa opimme tekemään erilaisia saumoja ja pannulapussa käytetty terereunus oli harjoitusta pillerityynyä varten.

Seuraavaksi teimme siis pillerityynyn!

Verhoilussa teimme harjoitustöinä ensin patakintaan ja pannulapun. Niiden jälkeen aloitimme pillerityynyn tekemisen. Tyynyyn valittiin erilaisia kankaita pohjaa, kantta ja sivukappaa varten ja tekonahkasta tehty tere yhdisti nämä osat yhteen. Pohjaan ommeltiin piilovetoketju, josta tyyny sitten viimeisena täytettiin vanulla. Kaikki työt aloitettiin tietenkin kaavojen piirtämisellä. Näyttötyöksi verhoilusta tulee olemaan puutöissä tekemämme pyöreä rahi, jonka verhoilemme ja pehmustamme viimeisenä työnämme.

Ennen verhoilutunteja en osaanut ommella juuri ollenkaan ja työt olivatkin alussa hankalia. Mutta verhoilun loputtua voin nyt sanoa osaavani ommella ja olen ylpeä töistäni ja iloinen uudesta taidosta!